Esittelemme kaksiosaisessa juttusarjassa porvoolaiset Vihreät eduskuntavaaliehdokkaat. Tässä Sanna Kivinevan esittely. Lue tästä myös Mari Lotilan esittely.
Olen Sanna Kivineva, 47-vuotias lukion opettaja Porvoosta, aluevaltuutettu ja Uudenmaan vaalipiirin Vihreä eduskuntavaaliehdokas. Porvoossa olen kasvun ja oppimisen lautakunnan jäsen. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella olen Palvelujen järjestämisen lautakunnan Vihreä jäsen. Taistelen luonnon monimuotoisuuden, koulutuksen, perustulon ja neurokirjon ihmisten oikeuksien puolesta.
Opetan historiaa, yhteiskuntaoppia, filosofiaa ja psykologiaa. Perheeseeni kuuluu kaksi alle 10-vuotiasta tytärtä, teini-ikäinen poika miehen aiemmasta avioliitosta ja puoliso, sekä toivottavasti tulevaisuudessa myös koira. Vapaa-ajalla neulon villapaitoja ja samoilen metsissä. Olen arki- ja pyhäpyöräilijä sekä ahkera joukkoliikenteen käyttäjä, sillä perheessämme ei ole autoa (ei myöskään ajokortteja). Tärkein arjessa kuulemani sana on äiti.
Teen työtä sen puolesta, että neurokirjon ihmisten yhdenvertaiset oikeudet toteutuisivat Suomessa paremmin. Tyttäreni on neurokirjolla: hänellä on autisminkirjo ja adhd, joten perheessämme on kokemuspohjaista tietoa neurokirjosta ja palvelujen toteutumisesta. Tärkeää on saada muutettua asenteita, palvelurakennetta ja hoitopolkuja. Tulee vahvistaa palveluohjausta. Perusterveydenhuollon pitäisi osata ottaa koppia ja kantaa vastuuta tuentarpeen tunnistamisesta ja oikeiden palveluiden piiriin ohjaamisesta. Hoitopolun tulisi kulkea katkeamattomana ja palveluita saada oikea-aikaisesti ilman jatkuvaa taistelua. Tämä edellyttää osaamisen ja resurssien lisäämistä. Myös neurokirjon aikuisten pulmia tulisi tunnistaa palveluissa.
Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen perustukset on laitettava Suomessa kuntoon. Suomen on sitouduttava koulutusrahoituksen nostoon muiden Pohjoismaiden tasolle. Yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet on turvattava selkeällä ja sitovalla lainsäädännöllä. Oppimisen tukea on vahvistettava täsmällisellä lainsäädännöllä ja riittävällä rahoituksella eri koulutusasteilla. Inkluusio ei voi toteutua ilman riittäviä resursseja. Opettajamäärästä sekä ryhmäkoosta on säädettävä sekä esiopetuksessa, perusopetuksessa että toisella asteella. Oppilashuolto tarvitsee lisäkäsiä ja -resursseja. Koulutus ansaitsee parempaa politiikkaa!
Alun perin minut on tuonut politiikkaan huoleni ympäristöstä ja ihmisistä. Suomen tulee olla eturintamassa rakentamassa tulevaisuuden kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa ekologisen kestävyyden rajoissa. Puolustan päätöksenteossa metsien monimuotoisuutta. Globaalisti luontokato kietoutuu talouteen. Jos emme katkaise tapaamme kuluttaa yli luonnon kantokyvyn, monimuotoisuutta on mahdotonta vaalia. Hävitettyä ja heikennettyä luontoa on ennallistettava ja luonto tuotava vahvemmaksi osaksi myös kaupunkeja. Kuitenkaan pelkkä ennallistaminen ja suojelualueiden lisääminen ei riitä vaan meidän tulee tehdä muutoksia koko yhteiskunnassa ja talouden joka sektorilla. Rakentaminen, viljeleminen ja metsänhoito tulee tulevaisuudessa järjestää niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa luonnon monimuotoisuudelle.
Kannatan perustuloa, sillä sen avulla voimme varmistaa jokaisen suomalaisen hyvinvoinnin. Tarvitsemme sosiaaliturvan, joka on automaattinen, esteetön, saavutettava ja häpeästä vapaa, ja joka varmistaa minimitoimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvaan alati kohdistuvien leikkauspaineiden sijaan meidän kannattaisi edistää perustuloa ja hyvinvointitaloutta. Uskon, että perustulo mahdollistaa myös ihmisen suuremman aktiivisuuden. Kun pienituloisen käteenjäävän tulon osuus kasvaa, se kannustaa työn vastaanottamiseen ja tekemiseen. On huomioitava, että kaikki kansalaiset eivät perustuloa tarvitse, eli ansiotulot sekä osa ensisijaisista etuuksista leikkaisivat perustuloa, jolloin perustulo hyödyttää pienituloisia ja leikkaantuu pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.
Seuraa minua somessa:
https://www.facebook.com/sannakivinevavihreat