Ensinnäkin suuret kiitokset rahoitusjohtajalle ja koko virkamiesjohdolle todella selkeästä esitystekstistä ja toimintakertomuksesta. Esitysteksti on jo itsessään varsin informatiivinen ja siinä esitetään pääpiirteissään tilinpäätöksen keskeiset tunnusluvut ja todella hyvä, että niissä samalla verrataan edellisvuoden tunnuslukuihin tai keskiarvoihin, jolloin luvuista saa paljon enemmän irti.
Toimintakertomuksen, talousarvion toteutumisen ja tilinpäätöksen laskelmien läpikäyminen oli aika iso urakka (noin 120 sivua kivaa viikonloppupuhdetta) mutta täytyy kyllä sanoa, että dokumentista saa todella hyvän kuvan kaupungin toiminnasta, strategian tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, mihin kaikkeen rahaa on käytetty. Siinä mielessä toivoisin, että monet kaupunkilaiset ehtisivät tutustua dokumenttiin. Kaupungin toiminnan läpinäkyvyyden kannalta tilinpäätösten käsittely on tärkeää.
Sinänsä tilinpäätös ei ollut pelkästään miellyttävää luettavaa tilanteessa, jossa kaupungin velkataakka on kasvanut ja verotulot pienentyneet. Esimerkiksi investointien tulorahoitusosuuden selkeä heikentyminen on tietenkin huolestuttava merkki velkaantumisesta. Investoinneista on viime vuonna katettu vuosikatteella vain 53 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava prosentti oli 81 prosenttia.
Meidän vihreiden ryhmä ei ole aivan katastrofitunnelmissa. Velkaantumisvauhti on hurja mutta lainakanta asukasta kohden varsin samalla tasolla kuin Uusimaan kunnissa keskimäärin. Investoinnit on ollut tarpeen tehdä eli velkaantumiselle ei ole ollut helppoja vaihtoehtoja. Tämä ei tarkoita, että meillä olisi hanat auki ja kannatettaisiin velkaantumisen jatkamista. Ollaan toki samaa mieltä edellisten ryhmien kanssa siitä, että kuluja pitää jatkossa miettiä, investointeja kannattaa aikatauluttaa pidemmälle ja täytyy ottaa vakavasti kohtuulliset investointien tasot. Viime valtuustokaudella pitkälle valmistellut investointipäätökset ovat olleet tarpeellisia erityisesti koulu- ja päiväkotiverkon parantamiseksi. Toivotaan, että uudet kiinteistöt on jatkossa kaupungin kilpailukyvyn tekijä ja ne houkuttelevat osaltaan uusia asukkaita. Ja kuten strategiatyöpajojenkin yhteydessä juteltiin, vastuullinen koulutukseen ja kasvatukseen investoiminen on luonteeltaan sellaista, että se tuottaa myöhemmin yleistä hyvää. Investoinnit on tarpeellisia myös siksi, että poistot syö muuten liikaa investointien arvoa ja kaupungin on huolehdittava erityisesti sivistyspalveluiden kiinteistöistä.
Mekin kiinnitämme huomiota kaupungin heikkoon väestökehitykseen ja siihen, että myytyjen tonttien määrässä ei ole päästy tavoitteisiin. Yksi keino väestökehityksen parantamiseksi voisi olla maahanmuuttajien kotouttamiseen panostaminen ja se, että heitä houkutellaan pysymään Porvoossa. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat voivat olla nopeastikin taloudellisesti tuottavia asukkaita, jos kotoutuminen onnistuu. Porvoossakin on jo nähtävissä monia maahanmuuttajien luomia uusia yrityksiä. Maahanmuutto voisi olla yksi ratkaisu heikentyvän huoltosuhteen ongelmiin.
Vihreiden ryhmää ilahdutti toimintakertomuksessa esitelty energiansäästöhanke, jonka tavoitteena on kuolettaa investoinnit energiansäästöillä enintään 15 vuodessa. Energiansäästötavoitteiden toteutumiseksi olisi todella tärkeää seurata ajantasaisesti sähkön- ja öljynkulutusta kaupungin kiinteistöissä. Siksi on valitettavaa ja huolestuttavaa, että ympäristötekijöiden tunnusluvuista puuttui tiedot Tilapalveluiden hallinnoimien kiinteistöjen sähkön- ja öljynkulutuksesta vuodelta 2017. Toivotaan, että nämä tiedot vielä löytyvät ja päästään seuraamaan tarkemmin kehitystä.
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa tartutaan osuviin asioihin kuten paljon puhuttaviin vanhusten kotihoitoon ja sisäilmaongelmiin. On myös hienoa, että lautakunnan jäsenet ovat päässeet jalkautumaan erilaisiin työyhteisöihin.
Arviointikertomuksessa pistää ikävästi silmään parissa kohdassa esiin tullut toteamus siitä, että tarkastuslautakunnalla on ollut vaikeuksia saada pyytämiään tietoja, esimerkiksi herää kysymys, miksi Toimitilajohdolta ei saatu kattavia tietoja sisäilmakohteiden korjauskustannuksista vuodelta 2017. Ja miten on tosiaan mahdollista, että Palomäen palvelutalossa paikataan korjaustarpeita ämpäreillä? Lisäksi korjausvirheistä on todellakin syytä oppia ja työnkuvia tulisi täsmentää Toimitilajohdossa.
Lapsi- ja perhetyöntekijöiden riittävyyteen on syytä kiinnittää huomiota, kuten arviointikertomuksessa nostetaan esiin. Asiakasmäärät työntekijää kohden ovat kestämättömällä tasolla eikä sosiaalitoimen työntekijöiden työtaakka ole helpottanut perustoimeentulotuen siirtämisen seurauksena.
Lopuksi muutama huomio henkilöstöraportista. On todella positiivista, että sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt työkykykoordinaattorin ansiosta. Meidän ryhmässä kiinnitettiin huomiota mielenterveysongelmien suureen osuuteen sairauspoissaolopäivissä, 21 % kaikista poissaoloista. Mietittiin, mitä johtopäätöksiä voi tehdä työssäjaksamisesta ja työpaikkojen ilmapiiristä vai liittyykö sairastumiset enemmän henkilökohtaisen elämän ongelmiin. Keskittyykö mielenterveyden ongelmiin liittyvät sairauspoissaolot tiettyihin ammatteihin, jotka ovat jostain syystä erityisen kuormittavia? Onko löydettävissä työuupumukseen liittyviä taustoja ja stressitekijöitä, huono työilmapiiri tai joitain muita tekijöitä, joihin kaupungin olisi syytä puuttua?
Erityisen huolestuttavana pidämme sitä, että kaupungin työntekijöistä vain 29 % kertoo olevansa tyytyväisiä kaupungin johtoon ja 40 % palveluesimiehiin. Kuten raportissa todetaan, luku on keskiarvoa alempana ja se on kyllä huolestuttavan alhainen. Tyytymättömyyden syitä olisi tärkeää selvittää lisää. Lisäksi 8 % vähemmän työntekijöistä haluaa suositella työnantajaansa muille, mikä on myös huolestuttavaa, kun kilpailu työntekijöistä kiihtyy.
Henkilöstön vaihtuvuus on kaupungille merkittävä haaste. Viime vuoden aikana 111 työntekijää on irtisanoutunut ja vaihtanut muualle töihin. Kaupunki ei voi kilpailla palkkojen noususta yksityisen sektorin kanssa mutta on otettava vakavasti haaste siitä, miten saadaan työntekijät pidettyä kaupungilla? Miten muuten voidaan kilpailla kuin palkan avulla, jos talousarviokehys on tiukilla jatkossakin? Mitä työhyvinvointiin liittyviä etuja ja työsuhde-etuja kaupunki voisi tarjota? Onko työilmapiiri kannustava ja kehittämiseen pyrkivä?
Lähivuosina kiihtyy myös eläköitymisen vauhti. Mistä saadaan erityisesti lastenhoitajia ja kiinteistöhuollon työntekijöitä, joita on jäämässä runsaasti eläkkeelle lähivuosina ja joiden työtehtävät eivät ole loppumassa? Miten saadaan lastenhoitajia, kun lähes 85% lastenhoitajista jää eläkkeelle vuoteen 2037 mennessä. Vastaako ammattikoulutus alueella eläköitymisen haasteisiin vai olisiko syytä räätälöidä nuorille koulutuspolkuja?
Kaikkiaan näyttää siltä, että kaupungin palvelut ovat toteutuneet pääosin suunnitellulla tavalla ja kassavarat ovat riittäneet. Jos suuntaamme lopuksi katseen tämän salin ulkopuolelle ja mietimme asiaa globaalissa mittakaavassa, on Porvoon tilanne jo todellista ylellisyyttä. Meillä lapset pääsevät kouluun, infrastruktuuri toimii ja pystymme kehittämään kaupunkia yhä parempaan suuntaan.
Lopuksi totean, että Vihreiden ryhmä hyväksyy tilinpäätöksen, henkilöstöraportin ja arviointikertomuksen havainnot.
Tuuli Hirvilammi